Oppimaan opettelua
Samaan aikaan lukiolainen harjoittelee englannin kielioppia omassa huoneessaan. Vanhin, jo täysi-ikäinen, on matkustanut edellisenä päivänä toiselle paikkakunnalle opettelemaan itsenäistä elämää.
Tässä minä kirjoitan tätä tekstiä ja opettelen jäsentämään asioita. Samaan aikaan opettelen myös luopumista, kun lapset kasvavat ja itsenäistyvät.
Oppiminen on ihmeellistä. Sitä tapahtuu jatkuvasti. Oppiminen kuitenkin muuttuu kasvun myötä. Lapsen tapa ihmetellä elämää, antaa hänelle mahtavan oppimisalustan.
Aikustumisen myötä ihmettely vähenee, jolloin paljon pieniä ja tärkeitä oppeja jää huomaamatta. Siksi olisikin tärkeää säilyttää lapsena omaksuttu, luontainen tapa kiinnostua kaikesta ja ihmetellä maailmaa.
Olen pohtinut jo pidemmän aikaa, tapaa tallentaa ajatuksia ja mahdollisesti saattaa niitä myös muille luettavaksi; tueksi, turvaksi, opiksi tai lohduksi.
Blogin kirjoittaminen tuntui luontevalta ja niin syntyi "Rakkaudesta Sanottu-blogi".
Olen siis tienhaarassa ja uuden oppimisen äärellä. Vaikealta tuntuu aloittaa tyhjästä ja toki jännittävältäkin. Uuden oppiminen ei käy käden käänteessä ja toivonkin, että minulta itseltäni löytyy kärsivällisyyttä opetella bloggaamisen saloja. Yritän pitää ihmettelevää asennetta yllä.
Kirjoittamiseen koen kuitenkin valtavaa paloa ja kutsumusta.
Tulevissa teksteissä tulen käsittelemään minulle itselleni tärkeitä aiheita. Niitä asioita, jotka minussa herättävät tunteita, vaimona, äitinä, seksuaalineuvojana tai naisena.
Tarkoituksenani on myös raottaa ovea suurperheen arkeen. Nostaa pintaan lasten tai nuorten suusta kuultuja ajatuksia ja ihmetyksiä.
Lokki Jonathanin tavoin yritän oppia "lentämään". Oppiminen tapahtuu yritysten ja erehdysten ja satojen toistojen kautta. Näitä lentoharjoituksia en kuitenkaan meinaa jättää väliin. Matkalla aion myös ihmetellä kaikkea, mitä ympärilläni tapahtuu.
Kutsun nyt sinutkin mukaani ihmettelemään maailman menoa.
Kommentit
Lähetä kommentti