Kiitos neuvolavuosista


Tänä vuonna kohdallani tulee täyteen liki 20 vuoden yhteistyö neuvolan kanssa. Tuo yhteistyö alkoi esikoisen odotuksesta vuonna 1997. Nyt yhteistyö on päättymässä, kunhan kuopuksemme on käynyt 6-vuotistarkastuksensa ihanan neuvolaterveydenhoitajamme vastaanotolla. Kuinka paljon tuo neuvolajärjestelmä onkaan tukenut minua näiden kahdenkymmenen vuoden aikana? Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä kiitollisuutta, mitä Suomen (liki 100-vuotiasta) neuvolajärjestelmää kohtaan tunnen. Haikeutta herättää tietoisuus siitä, että neuvolavuodet ovat pian ohi.

Kun ensimmäisen kerran tulin äidiksi, olin vasta 23-vuotias aikuisuuden kynnyksellä haparoiva nuori nainen. Monilta osin olin varmasti keskeneräinen, mutta äitiys oli luontaista. Kuitenkin -kuten kaikki äidit- tarvitsin tukea monessa asiassa; vauvan hoidossa, kylvetyksessä, imetyksessä, äitiyden tunteiden käsittelyssä ja niin edelleen. Koska isovanhemmat asuivat kaukana, on neuvolan merkitys ollut minulle ehkä vielä tavallista suurempi.

Kohdalleni on osunut useita terveydenhoitajia, jotka kaikki ovat kannatelleet minua ja perhettämme omalta osaltaan - toiset enemmän ja toiset vähemmän. Joidenkin kanssa hoitosuhde on kestänyt kauemmin ja sitä kautta luottamus on lisääntynyt. Tällaisissa pidempään kestäneissä hoitosuhteissa on koko perhe tullut neuvolan terveydenhoitajalle tutuksi. Myös lapsille neuvolalla on hyvä kaiku ja neuvolavastaanotolle on lähdetty innokkaina, rokotuksista huolimatta.

Vaikka kahden nuorimman lapsen syntyessä olin itse jo valmis kätilö, ei se muuttanut neuvolan merkitystä minulle. Neuvola on ollut minulle aina tukikohta, jonne olen äitiyteni perustan maadoittanut. Se on ollut paikka, jonne olen voinut mennä olipa päällimmäisenä tunteena ilo, suru, väsymys tai euforia. Neuvola on ollut paikka, joka on kaikkien näiden vuosien aikana tarkoittanut minulle pysyvyyttä ja sitä kautta se on luonut uskoa ja rohkeutta äitiyteeni. Minulle neuvola on ollut enemmän kuin terveydenhuollon toimipiste. Se on ollut osa vanhemmaksi kasvamista ja osa vanhemmuutta.

Neuvolaterveydenhoitajan vastaanotolla istuessani olen nauranut vatsani kipeäksi sekä itkenyt pohjattomasti. Niiden seinien sisäpuolella olen kohdannut omat pelkoni äitinä, vaimona ja naisena. Neuvolan kannattelemana olen löytänyt myös osittain oman tapani olla äiti ja vanhempi.
Neuvolatoimintaa on kehitetty vuosien aikana ja sitä kautta muun muassa raskaudenajan seurantakäyntejä on vähennetty.

Ensimmäisen raskauden aikana minulla oli neuvolakäyntejä enemmän kuin kahta nuorimmaista odottaessani. Myös synnytysvalmennukset ovat jääneet neuvolan käytänteistä pois. Toisin sanoen valmennus on nykyään verkkovalmennusta. Hyvä vai huono, mene ja tiedä. Itse kuitenkin äitinä koen, että fyysiset vastaanotot ja/tai ryhmäohjaukset tuovat turvaa sekä luovat pohjaa hyvälle vanhemmuudelle ja nimenomaan luottamukselle neuvolaa kohtaan. Supistamalla toimintoja säästetään ehkä rahassa, mutta saatetaan vahingossa sivuuttaa suuren tuen tarpeessa olevia nuoria perheitä tai vanhempia.

Neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien työ on todella tärkeää. Työssään he kohtaavat perheitä ja vanhempia laidasta laitaan. Tulevia, onnellisia, onnettomia, lapsensa menettäneitä, pelokkaita, kokeneita sekä kokemattomia perheitä ja vanhempia. Näiden terveydenhoitajien huoneiden seinät ovat kuulleet mitä moninaisimmat tarinat ilosta suruun ja riemusta epätoivoon. Kuitenkin suurin osa perheistä ja vanhemmista saa apua ja tukea neuvolasta, mikä kertoo siitä, että neuvolalla on oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä täällä asuvien perheiden arjessa ja elämässä.

Neuvola on iso ja tärkeä osa terveydenhuoltoamme, josta tuskin kiitosta voidaan riittävästi antaa.
Jos omat lapsuusvuoteni lasketaan neuvolan osalta mukaan näihin edellä mainittuihin vuosiin, on neuvola ollut osana elämääni kaikkiaan 26-vuotta. Kiitän kaikkia niitä neuvoloiden terveydenhoitajia ja/tai kätilöitä, jotka ovat kulkeneet kanssani tällä matkalla; lapsuusvuosina sekä  vanhemmuuden rinnalla vuosien 1997 ja 2017 välillä. Miten pärjäisimme ilman neuvolaa?
Kuulisin mielelläni kommenteissa  muiden neuvolakokemuksia.


Lue myös:

Viisi synnytyskertomusta osa 1
Viisi synnytyskertomusta osa 2´
Viisi synnytyskertomustaosa 3
Viisi synnytyskertomustaosa 4
Viisi synnytyskertomusta osa 5

Kätilöopiston monet kasvot


Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa?



Kommentit

Suositut tekstit