Kehopositiivisuus ja hoitotyön etiikka

Termi kehopositiivisuus tuntuu olevan nyt pinnalla. Urheilulääkäri Pippa Laukan kolumni aiheesta sai jälleen kehopositiivisuus-aatteen kannattajat puolustuskannalle ja asiaa on puitu viimeaikoina niin somessa, kuin lehtien palstoilla ja ajankohtaisohjelmissa.

Katsoin toissapäivänä myös itse Aamu TV:n haastattelun, jossa urheilulääkäri Pippa Laukka ja mediapersoona Jenny Lehtinen olivat haastateltavina aiheesta.
Kehopositiivisuusajattelu alkoi askarruttaa minuakin hieman enemmän ja toisaalta aiheesta noussut haloo on alkanut myös hieman ärsyttämään.

Aiheesta hyvän blogin on kirjoittanut myös Ines Kaivonen, blogissaan: My Runway of Life.

Sairaanhoitajana minua on hoitotyössä alusta alkaen ohjanneet sairaanhoitajan eettiset ohjeet, jotka tällaisen keskustelun myötä vääjäämättä nousevat myös omaan pohdintaan.

Eettisissä ohjeissa todetaan mm. seuraavaa:

"Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Sairaanhoitaja auttaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Sairaanhoitaja palvelee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä. Ihmisiä hoitaessaan hän pyrkii tukemaan ja lisäämään heidän omia voimavarojaan sekä parantamaan heidän elämänsä laatua."

Hoitotyötä tehdessä on siis itsestään selvää, että jokaisesta terveyteen vaikuttavasta seikasta tulee saada puhua asiakkaan/potilaan kanssa. Tämä pitää sisällään niin flunssan, tupakoinnin, alkoholin käytön, ruokailutottumukset, liikunnan, verenpaineen, mielialan, pituuden, vatsan ympärysmitan sekä painon. Myös monet muut seikat on tarvittaessa nostettava esiin.

Esimerkiksi nuorten ehkäisyhaastatteluissa, joita itse paljon hoidan, tarkastetaan aina nuoren pituus ja paino, sekä samalla painoindeksi (BMI). Ylipaino kun sattuu olemaan yksi vasta-aihe yhdistelmäehkäisylle. Olisi siis vastuutonta jättää asia tiedustelematta.

"Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti. Hän hoitaa jokaista potilasta yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta."

Hoitajan työssä jokainen ihminen on saman arvoinen riippumatta edellä mainitusta seikoista. Se on itselleni yksi tärkeimmistä asioista hoitotyössä - kohdata jokainen ainutlaatuisena yksilönä ja yhtä arvokkaana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että painosta puhumista tulisi varoa. Jokaisen asiakkaan kanssa tulee voida puhua tismalleen samoista asioista. Erityisesti niistä asioista, jotka terveyteemme eniten vaikuttavat.

Myös lääkärit noudattavat työssään lääkärin eettisiä ohjeita ja toimivat lääkärin valassa antamiensa lupausten mukaan.

"Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen."
 

Pippa Laukan kanssa olenkin täysin samaa mieltä siitä, että terveydenhuollossa painoa ei voida jättää huomioimatta. Eihän lääkäri voi jättää kertomatta potilaalle mitään muitakaan tämän terveyteen vaikuttavia asioita. Täten painosta puhumiseen ei myöskään tarvita välttämättä pitkää ja luottamuksellista hoitosuhdetta, koska ihmisen paino on yksi asia, joka tutkitusti vaikuttaa terveyteen, olipa kyseessä ali- tai ylipaino.
Kyllähän lääkärit joutuvat vastaanotoillaan kertomaan potilailleen paljon ikävämpiäkin asioita, eikä niidenkään kohdalla odoteta kolmanteen tapaamiskertaan, jolloin hoitosuhteessa luottamusta olisi mahdollisesti enemmän.

On varmasti niitä hoitajia ja lääkäreitä, joiden tapa ilmaista ylipainosta on epäkohtelias tai potilasta/asiakasta loukkaavaa sitä en kiellä, mutta viesti on kuitenkin sama.

Epäasiallisista kommenteista voi myös aina antaa palautetta hoitavalle henkilökunnalle, jolloin toimintatapoja on mahdollista muuttaa. Jälkikäteen somessa asioiden ruotiminen ei vie suuntaa parempaan vaan aiheuttaa vaan turhia vihapuheita.

On kuitenkin myös niin, että ikävistä asioista puhuminen tuntuu meistä jokaisesta tylsälle ja olisi helpompi olla kuulematta niitä vastaanottojen yhteydessä. Useimmiten lääkärin vastaanotolle hakeudutaan kuitenkin jonkin oireen takia ja mielestäni hyvä lääkäri ottaa käynnin aikana huomioon kaikki ne seikat, jotka terveyteen vaikuttavat, mukaan lukien potilaan painon.

Kehopositiivisuusajattelu on mielestäni erittäin tärkeä asia. Ajattelun ei pitäisi kuitenkaan liittyä pelkästään ihmisen painoon vaan ylipäätään itsensä hyväksymiseen sellaisena kuin on. Näin kai on alun alkaen ollut tarkoituskin.

Mielestäni kehopositiivisuus on oman kehon arvostamista ja vaalimista sekä toisen kehon kunnioittamista. Kehopositiivisuus on myös omasta kehosta huolehtimista niin, että jokainen voisi mahdollisuuksiensa mukaan suojella omaa terveyttään ja siten pyrkiä kohti hyvää ja tasapinoista elämää.

Nyt vallalla oleva ajattelu kuitenkin huokuu ajatusta siitä, että ylipainolla ei olisi väliä ja puntarissa ei tarvitse käydä; "ylipaino on ihan ok ja ihan sun oma asia." Riittää kunhan itse olet tyytyväinen vaikka sitten olisit reilustikin ylipainoinen. Tällainen ajattelu on mielestäni lähinnä silmien sulkemista ongelmilta ja ikäviltä asioilta, eikä suinkaan kehopositiivisuutta.

Sairaanhoitajana en voi kenenkään kohdalla ajatella, että "omapahan on asiasi". Tehtävääni kuuluu vaalia asiakkaiden/potilaiden terveyttä kaikella osaamallani tavalla, sekä pyrkiä ennaltaehkäisevään toimintaan.

• Aion jatkossakin puhua avoimesti niin kuukautiskivuista, verenpaineesta kuin painostakin.
• Aion puhua kehonkuvasta ja itsensä hyväksymisen tärkeydestä.
• Aion muistuttaa, että itseä kannattaa rakastaa, jotta jaksaa olla itselleen mahdollisimman hyvä ja hellä.
• Aion myös jatkossa antaa tukeni kaikille niille, jotka tukea tarvitsevat sekä ohjata hakeutumaan sellaisen avun piiriin mikä kunkin hyvinvoinnille olisi tarpeen.
• Aion jatkossakin puhua siitä, että armollisuus itseä kohtaan ei ole luovuttamista vaan uusien polkujen löytämistä.

Kehopositiivisuudessa kyse ei ole vain painosta. Kehopositiivisuus on tuumasta toimeen ryhtymistä ja pitää sisällään omasta hyvästä olosta huolehtimisen, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Se on positiivista ajattelua itsestä ja muista. Se on kantava ajatus kohti hyvää oloa ja tasapainoista elämää.


*Millaisia ajatuksia kehopositiivisuus sinussa herättää? Käy kommentoimassa.


Luethan myös:
Olethan sinä vastuullisena esimerkkinä nuorille myös some-maailmassa?
Mikä on merkityksellistä?

Tässä linkki myös tarinaan tämän blogin taustalla:
Suurenmoinen rakkaus synnytti blogin?